My Town : Hotel

Minusta My Town: Hotel toimii parhaiten silloin, kun sitä ei odota perinteisenä pelinä, jossa suoritetaan tehtäviä tai tavoitellaan voittoa. Sen viehätys on rauhallisessa, vapaamuotoisessa leikkimisessä: hotelli tarjoaa puitteet pienille tarinoille, ja pelaaja päättää itse, mitä vieraat siellä tekevät. Jos etsit lapselle helposti lähestyttävää tapaa keksiä omia tilanteita, tämä voi olla mukava vaihtoehto. Jos taas kaipaat selkeitä tavoitteita, haastetta tai nopeasti vaihtuvaa toimintaa, hotellin vapaa leikkitapa ei välttämättä jaksa pitää kiinnostusta yllä pitkään.

Pelin nimi on My Town: Hotel, ja sen on tehnyt My Town Games Ltd. Se kuuluu opetuksellisten pelien joukkoon, mutta käytännössä sen oppimisarvo syntyy ennen kaikkea mielikuvituksesta, roolileikistä ja erilaisten tilanteiden keksimisestä. Pelin keskimääräinen arvio on 4,4, ja sillä on noin 1,4 tuhatta arviota sekä 738 kirjallista arvostelua. Asennuksia on yli 50 tuhatta. Kyseessä on maksullinen peli, jonka hinta on 4,89 euroa, joten ostoa kannattaa ajatella harkittuna valintana eikä ilmaisena kokeiluna.

Hotelli toimii leikin näyttämönä

Aloittaessani My Town: Hotel -pelin, huomasin heti sen värikkään ja houkuttelevan ulkoasun. Pelin grafiikka on yksinkertainen mutta silti erittäin yksityiskohtainen. Hahmot ovat söpöjä ja animaatiot sujuvia, mikä tekee kokemuksesta miellyttävän.

Sovelluksen käyttöliittymä on intuitiivinen, ja navigointi on helppoa. Olen aina arvostanut pelejä, joissa ei tarvitse viettää tuntikausia tutustumalla ohjeisiin ennen pelin aloittamista, ja tämä peli on juuri sellainen. Helppo navigointi ja selkeät ohjeet tekevät siitä erityisesti lapsille sopivan.

Pelattavuus ja ominaisuudet

Pelin maailma on täynnä mahdollisuuksia. Voit vierailla erilaisissa hotellin osissa, kuten uima-altaalla, ravintolassa ja jopa katolla! Jokainen paikka tarjoaa omat ainutlaatuiset aktiviteettinsa ja salaisuutensa löydettäväksi. Esimerkiksi uima-altaalla voit järjestää hauskoja vesileikkejä, kun taas ravintolassa voit kokeilla erilaisten ruokien valmistamista.

Lisäksi pelissä on paljon hahmoja, joita voit muokata ja joiden kanssa voit leikkiä. Jokaisella hahmolla on oma persoonallisuutensa, ja heidän kanssaan voi luoda erilaisia tarinoita. Tämä tekee pelistä todella interaktiivisen ja antaa vapauden käyttää mielikuvitusta.

Paikkojen vaihtelu auttaa rakentamaan tarinaa

Hotellin eri ympäristöt eivät ole vain taustoja, joiden läpi kuljetaan ennen seuraavaa tehtävää. Ne antavat lapselle valmiita ideoita leikin jatkamiseen. Uima-altaan äärellä voi syntyä lomapäivän tarina, ravintolassa vieraat voivat valmistautua yhteiseen ateriaan, ja katto sopii rauhallisemmaksi paikaksi, jossa tapahtumat saavat uuden suunnan. Kun paikkoja vaihtelee, sama hahmoryhmä voi olla ensin matkalla saapunut perhe, sitten ravintolan asiakkaita ja lopuksi juhlan järjestäjiä.

Tämä tekee pelistä käyttökelpoisen myös lyhyissä leikkihetkissä. Kaikkea ei tarvitse suunnitella etukäteen: lapsi voi valita yhden huoneen, keksiä sille tapahtuman ja lopettaa, kun tarina tuntuu valmiilta. Toisinaan tällainen selkeä rajaus auttaa enemmän kuin suuri maailma, jossa vaihtoehtoja on niin paljon, ettei alkuun pääse. Aikuisena voi ehdottaa yksinkertaista lähtökohtaa, kuten sitä, että hotellivieraan matkalaukku on kadonnut tai ravintolaan on tulossa tärkeä vieras. Sitten lapsi saa ratkaista tilanteen omalla tavallaan.

Hyödyllinen tapa tutustua peliin on aloittaa yhdestä paikasta eikä yrittää käydä kaikkia hotellin osia läpi kerralla. Kun lapsi valitsee ensin esimerkiksi ravintolan, hän voi keskittää huomionsa hahmoihin ja esineisiin sekä keksiä, miten paikka toimii osana hänen tarinaansa. Seuraavalla kerralla mukaan voi ottaa uuden ympäristön ja jatkaa samaa kertomusta. Näin pelaaminen saa jatkumoa, vaikka peli ei pakota seuraamaan valmista juonta.

Vapaa leikki on vahvuus, mutta myös valinta

Yksi pelin parhaista puolista on sen vapaus. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa pelata, ja tämä tekee siitä täydellisen alustan luoville mielille. Voit esimerkiksi järjestää juhlia, suunnitella muotinäytöksiä tai vain rentoutua hotellin katolla ja nauttia auringosta.

Vapaus tarkoittaa samalla sitä, ettei peli aina anna lapselle selkeää vastausta siihen, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Aikuinen voi pitää tätä hyvänä asiana, jos tavoitteena on omaehtoinen mielikuvitusleikki. Lapsi, joka viihtyy paremmin tehtävälistojen, palkintojen tai selvästi etenevän tarinan parissa, saattaa sen sijaan kysyä pian, mikä on pelin varsinainen tarkoitus. Minusta tätä ei kannata yrittää ratkaista keksimällä pelille tavoitteita, joita se ei itse aseta. Parempi on nähdä se digitaalisena leikkipaikkana, jossa kiinnostus syntyy lapsen omista ideoista.

Vapaamuotoisuus tekee pelaamisesta myös sopivan tavan harjoitella vuorottelua yhdessä aikuisen tai sisaruksen kanssa. Yksi voi päättää, mitä hahmo tekee, ja toinen voi jatkaa tarinaa toisesta näkökulmasta. Jos lapsi haluaa johtaa leikkiä yksin, aikuinen voi puolestaan esittää kysymyksiä eikä ottaa ohjia: kuka saapui hotelliin, mitä vieras tarvitsee ja mitä ravintolassa tapahtuu? Tällainen pieni keskustelu voi tuoda peliin enemmän sisältöä kuin se, että aikuinen yrittää keksiä lapselle valmiin juonen.

Tarinoiden keksiminen on pelin mielekkäin käyttötapa, mutta samalla se vaatii pelaajalta omaa aloitteellisuutta. Kun lapsi on väsynyt tai haluaa vain seurata ruudulla nopeasti etenevää toimintaa, avoin leikkitila voi tuntua hitaalta. Siksi valitsisin tämän ennemmin rauhalliseksi yhteiseksi tekemiseksi tai mielikuvitushetkeksi kuin keinoksi pitää lapsi kiireisenä pitkän ajan ilman aikuisen osallistumista.

Arjen tilanteita, joihin hotelli sopii

Realistinen käyttötapa voisi olla rauhallinen hetki kotona ennen päivällistä. Lapsi valitsee hotellin huoneista yhden paikan ja päättää, että siellä järjestetään syntymäpäiväjuhla tai että uusi vieras saapuu myöhään. Aikuinen voi seurata vierestä, kysyä kuka hahmoista on vastuussa järjestelyistä ja antaa lapsen hoitaa loput. Kun aikaa on vain vähän, tarinan voi jättää kesken ja palata siihen myöhemmin sen sijaan, että pelissä pitäisi saada jokin tehtävä valmiiksi.

Hotelli tarjoaa myös luontevan aiheen yhdessä leikkimiseen lapselle, joka tykkää arkisista rooleista. Ravintolassa voi harjoitella kohteliasta tilaamista tai miettiä, miten erilaiset vieraat huomioidaan. Matkailuun liittyvät tilanteet voivat puolestaan auttaa lasta kertomaan, mitä hotellissa yleensä tapahtuu ja millaisia asioita matkaan tarvitaan. En väittäisi peliä varsinaiseksi oppitunniksi, mutta sen ympäristö antaa aikuiselle helpon tavan aloittaa keskustelu ja lapselle tilaisuuden käyttää omia kokemuksiaan tarinan aineksina.

Jos sisarukset pelaavat yhdessä, kannattaa sopia vuoroista jo ennen aloittamista. Koska pelissä ei ole yhtä oikeaa etenemistapaa, erimielisyys voi liittyä siihen, kuka saa päättää hahmoista tai mihin tarina viedään. Yksi käytännöllinen ratkaisu on antaa toiselle valta valita paikka ja toiselle päättää tapahtuma. Se vähentää tilanteita, joissa toinen vain seuraa toisen leikkiä, ja tekee pelistä yhteisemmän. Tämä toimii parhaiten silloin, kun lapset nauttivat roolileikistä; jos molemmat haluavat määrätä kaikesta, peli itsessään ei ratkaise ristiriitaa heidän puolestaan.

Peli sopii myös lapselle, joka haluaa tehdä saman kohtauksen uudelleen eri tavalla. Hotellivieraat ja eri tilat tarjoavat puitteet kokeilulle: tällä kertaa juhla voi onnistua, ensi kerralla jokin menee suunnitelmien mukaan eri tavalla. Aikuinen voi käyttää tätä hetkeä kysyäkseen, miten hahmot ratkaisevat ongelman tai miten he pyytävät toisilta apua. Näin tarinan rakentaminen pysyy lapsen omana leikkinä, mutta mukaan tulee pieni mahdollisuus harjoitella kertomista ja toisten näkökulmien pohtimista.

Miten se eroaa muista lasten peleistä?

Moniin lasten mobiilipeleihin verrattuna tämän pelin painopiste on vähemmän tavoitteissa ja enemmän tilanteiden kuvittelemisessa. Pulmapelissä lapsi tietää, milloin vastaus on oikein, ja tasopohjaisessa pelissä seuraava haaste määrää etenemisen. Hotellissa taas pelaaja valitsee itse, mitä tekee huoneessa ja millaisen merkityksen esineet tai hahmot saavat. Tämä tekee kokemuksesta joustavamman, mutta myös vähemmän ohjatun.

Vertailu tavalliseen digitaaliseen nukkekoti- tai roolileikkipeliin on osuvampi kuin vertailu toimintapeliin. Hotellin ympäristö antaa tarinalle yhtenäisen teeman, sillä eri tilat kuuluvat samaan lomapaikkaan. Se voi olla kiinnostavampi lapselle, joka haluaa siirtyä esimerkiksi ravintolasta uima-altaalle saman vierasjoukon kanssa. Jos taas lapsi haluaa rakentaa oman maailman alusta asti tai ratkoa tehtäviä, toisenlainen leikki- tai pulmapeli voi palvella paremmin.

En valitsisi tätä myöskään silloin, kun tarkoitus on löytää opettavainen peli, jossa oppimistavoite on selkeästi esillä ja etenemistä ohjataan sen mukaan. Kategoria kertoo pelin opetuksellisesta luokituksesta, mutta pelaamisen ydin on hotellissa tapahtuva vapaa roolileikki. Tämä ero on tärkeä ostajalle: mielikuvituksellinen leikki voi kehittää kerrontaa ja tilanteiden kuvittelua, mutta se ei ole sama asia kuin ohjattu harjoittelu tai koulutehtäviä tukeva sovellus.

My Town Games Ltd:n pelien tyyliin sopiva leikkimaailma on tässä vahvuus niille, jotka jo pitävät vastaavanlaisesta avoimesta tekemisestä. Jos perheessä on ennestään tapana rakentaa tarinoita hahmoilla, hotellin uusi ympäristö voi tuntua luontevalta jatkolta. Jos lapsi ei innostu hahmojen siirtelystä, roolien keksimisestä tai omasta tarinankerronnasta, pelkkä hotelliteema ei välttämättä muuta hänen mielipidettään. Ostopäätöksessä kannattaa siis miettiä ennen kaikkea lapsen leikkitapaa, ei vain sitä, että hotellin eri tilat kuulostavat monipuolisilta.

Ikä, hinta ja käytännön harkinta

Pelin ikäluokitus on PEGI 3, ja vähimmäiskäyttöjärjestelmä on Android 8.0. Nämä tiedot auttavat arvioimaan sopivuutta ja laitteen yhteensopivuutta, mutta lapsen ikä ei yksin kerro, viihtyykö hän pelissä. Pieni lapsi voi tarvita aluksi aikuisen apua eri tilojen löytämiseen tai hahmojen kanssa leikkimiseen, kun taas itsenäiseen tarinankerrontaan tottunut lapsi voi päästä vauhtiin nopeasti. Käytännössä kannattaa kokeilla, jaksaako lapsi keksiä tekemistä avoimessa ympäristössä, eikä olettaa ikärajan perusteella, että peli sopii samalla tavalla kaikille.

Hinta 4,89 euroa tekee siitä harkittavan ostoksen etenkin perheelle, joka ei vielä tiedä, pitääkö lapsi tällaisesta pelistä. Minusta ostosta kannattaa arvioida suhteessa siihen, kuinka usein lapsi palaa mielikuvitusleikkeihin ja kuinka paljon hän pitää hotelli- ja matkailuteemasta. Pelkkä suuri määrä mahdollisia tarinoita ei automaattisesti tarkoita, että jokainen lapsi viihtyy niiden parissa. Jos lapsi tarvitsee jatkuvasti uuden tehtävän tai palkinnon, tämän pelin avoin rakenne voi tuntua hänestä liian väljältä hinnasta riippumatta.

Nykyinen versio on 7.03.01, ja peli julkaistiin 3.8.2016. Näistä tiedoista ei kannata päätellä, että pelin kiinnostavuus riippuisi jatkuvasta uuden sisällön odottamisesta. Olennaisempi kysymys on, kestääkö itse leikkitapa lapsen käytössä. Pelin kuvauksessa mainittu hotelliloma antaa tunnelman, mutta käytännössä hauskuus syntyy siitä, että lapsi käyttää paikkoja ja hahmoja omien kohtaustensa rakentamiseen.

Pelin keskimääräinen 4,4:n arvio ja käyttäjien jättämät arvostelut kertovat, että moni on halunnut jakaa kokemuksensa, mutta numero ei pysty ennustamaan yksittäisen lapsen makua. Minä pitäisin ratkaisevana sitä, onko lapsi kiinnostunut roolileikistä ja pystyykö hän nauttimaan pelistä ilman ulkoisia tavoitteita. Jos vastaus on kyllä, maksullinen lataus voi tuntua järkevältä. Jos lapsi pelaa mieluummin tasoja, joissa eteneminen on näkyvää, etsisin ensin vaihtoehdon, joka vastaa paremmin tuota toivetta.

Rajoitukset, jotka on hyvä huomata

Pelin tärkein rajoitus on sama asia kuin sen keskeinen vahvuus: se jättää paljon pelaajan itsensä päätettäväksi. Lapsi, joka ei tiedä, mitä haluaisi tehdä, voi kiertää paikkoja ja siirrellä hahmoja hetken ilman, että leikki lähtee kunnolla käyntiin. Tällöin aikuinen voi auttaa yhdellä kysymyksellä tai pienellä lähtötilanteella, mutta jos aikuisen pitää jatkuvasti johtaa toimintaa, itsenäisen pelin arvo jää vähäisemmäksi.

Toinen kompromissi liittyy tarinoiden rajaukseen. Hotelli tarjoaa valmiin teeman, joka tekee aloittamisesta helpompaa kuin täysin tyhjä maailma, mutta samalla leikin aiheet pyörivät pitkälti hotellin ja loman ympärillä. Se sopii lapselle, joka nauttii juuri vieraista, ruokailusta, uima-altaasta ja juhlista. Lapsi, joka haluaa esimerkiksi rakentaa ajoneuvoja, tutkia luontoa tai ratkaista mysteerejä, saattaa kaivata toisenlaista ympäristöä. Teeman tuttuus voi siis olla yhtä aikaa mukavuus ja raja.

Vaikka käyttöliittymä on helppo, käytön sujuvuus ei poista kaikkea opettelua. Lapsi voi tarvita hetken hahmottaakseen, missä eri tekeminen tapahtuu ja miten hän haluaa liittää paikat samaan tarinaan. Aikuisen kannattaa antaa aikaa tutkia sen sijaan, että yrittää heti näyttää kaikki mahdolliset ideat. Kun lapsi saa itse valita, leikki tuntuu omalta; jos aikuinen esittelee liikaa vaihtoehtoja peräkkäin, valinnanvara voi kääntyä hämmennykseksi.

Myös yhteispelissä on hyvä erottaa kaksi asiaa: peli tarjoaa yhteisen lavan, mutta ei automaattisesti yhteistä sääntöä. Sisarukset voivat olla eri mieltä siitä, kuka hallitsee hahmoja tai mitä tarinassa tapahtuu. Vuorojen sopiminen ja yksinkertainen yhteinen lähtökohta auttavat enemmän kuin oletus, että peli itsessään opettaisi jakamaan. Jos perheen ensisijainen tarve on rauhoittaa riitatilanteita ilman aikuisen ohjausta, en valitsisi tätä siihen tarkoitukseen.

En myöskään arvioisi pelin onnistumista sen perusteella, kuinka pitkään lapsi pelaa yhdellä kertaa. Avoimen roolileikin hyvä puoli voi olla juuri siinä, että pieni kohtaus riittää. Jos pelaamista käytetään taukona, on luontevaa sopia etukäteen, kuinka pitkäksi aikaa peli avataan, ja päättää tarina sopivaan kohtaan. Näin ruutuaika pysyy aikuisen hallinnassa eikä peliä tarvitse käyttää jatkuvan viihdykkeenä. Tämä ei ole pelin erityinen toiminto, vaan käytännöllinen tapa sovittaa tällainen leikki arkeen.

Kenelle suosittelisin sitä?

Suosittelisin peliä ensisijaisesti lapselle, joka tykkää keksiä hahmoille rooleja, järjestää pieniä tapahtumia ja muuttaa tavallisen tilanteen tarinaksi. Hotellin eri alueet antavat tekemiselle konkreettisen alun, joten lapsen ei tarvitse rakentaa koko maailmaa itse. Se sopii myös vanhemmalle, joka haluaa osallistua hetken leikkiin keskustelemalla eikä ohjaamalla jokaista liikettä. Yhdessä pelattu lyhyt kohtaus voi olla mukavampi tapa viettää aikaa kuin se, että aikuinen antaa lapselle valmiin tehtävän ja arvioi lopputuloksen.

Se voi olla hyvä valinta myös lapselle, joka tykkää toistaa tuttuja tilanteita eri tavoin. Hotellissa voi kuvitella saapumisia, ruokailuja, juhlia ja lomapäiviä, ja saman paikan ympärille voi keksiä uuden juonen myöhemmin. Toistuvuus ei tässä merkitse sitä, että pelissä olisi pakko tehdä sama asia, vaan sitä, että tuttu ympäristö tekee tarinan aloittamisesta helpompaa. Lapsi saa itse päättää, mitä seuraavalla kerralla muutetaan.

Jättäisin sen väliin, jos kotona etsitään ensisijaisesti nopeaa toimintaa, selkeää tasojen läpäisemistä tai aikuisen määrittelemää oppimisharjoitusta. Se ei myöskään ole ihanteellinen valinta lapselle, joka turhautuu, kun peli ei sano, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Tällaiselle pelaajalle tehtäväpohjainen peli tai rajatumpi pulmapeli tarjoaa todennäköisesti paremmin ennakoitavan kokemuksen. Samoin hotelliteema voi tuntua liian kapealta lapsesta, joka haluaa vaihtelua täysin erilaisiin maailmoihin.

Jos epäröit, mieti lapsen aiempaa leikkiä. Keksiikö hän leluilla vuoropuhelua ja tapahtumia, vai haluaako hän mieluummin ratkaista annetun tehtävän? Ensimmäinen taipumus ennustaa paremmin viihtymistä kuin yleinen kiinnostus puhelinpeleihin. Hotelli ei tee tarinoista automaattisesti kiinnostavia, mutta se tarjoaa lapselle paikat ja hahmot, joiden avulla leikkiä voi ryhtyä rakentamaan.

Ostopäätös ilman turhia odotuksia

En ostaisi peliä siksi, että se lupaa loputtomasti tekemistä. Avoimessa leikissä mahdollisuuksien määrä riippuu lopulta lapsen omasta innostuksesta, ja sama ympäristö voi tuntua yhtenä päivänä inspiroivalta ja toisena tyhjältä. Ostaisin sen, jos lapsi jo nauttii mielikuvitustarinoista ja hotellin ympäristö kiinnostaa häntä. Silloin pelin arvo syntyy siitä, että lapsi saa käynnistää oman leikin nopeasti tutussa teemassa.

Vanhemman kannattaa myös miettiä, miten laitetta käytetään. Peli voi sopia yhteiseksi hetkeksi tai rajatuksi rauhalliseksi tekemiseksi, mutta sitä ei tarvitse ajatella korvikkeena kaikelle muulle leikille. Jos lapsi palaa mieluummin oikeiden lelujen pariin tai haluaa leikkiä yhdessä kasvokkain, digitaalinen hotelli voi olla yksi vaihtoehto muiden joukossa. Minusta tasapainoinen odotus tekee ostoksesta onnistuneemman: peli tarjoaa välineet tarinaan, ei valmista tarinaa tai takuuta siitä, että jokainen lapsi innostuu.

Oma arvioni

Toinen mainitsemisen arvoinen seikka on pelin jatkuva päivitys. Kehittäjät lisäävät säännöllisesti uutta sisältöä, mikä pitää pelin tuoreena ja mielenkiintoisena. Tämä on ehdottoman tärkeää, jotta pelaajat palaavat yhä uudelleen.

My Town: Hotel on täydellinen sovellus kaikille, jotka rakastavat luovia pelejä ilman stressiä ja aikarajoja. Se on erityisesti suunniteltu lapsille, mutta aikuisetkin voivat löytää siitä iloa. Pelin maailma on täynnä mahdollisuuksia, ja sen tarjoamat loputtomat tarinat tekevät siitä todella ainutlaatuisen kokemuksen.

Joten olipa sinulla sitten tylsää tai haluat vain hetkeksi paeta todellisuudesta, tämä sovellus on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Lataa se heti ja aloita oma virtuaalilomasi!

Kun punnitsen vahvuuksia ja rajoituksia yhdessä, pidän hotellia onnistuneena valintana nimenomaan tietylle lapselle, en yleispelinä jokaiselle perheelle. Sen värikäs ympäristö, helposti lähestyttävä käyttö ja eri tiloista syntyvät tarinaideat tukevat rauhallista roolileikkiä. Vastapainoksi peli ei tarjoa selkeää etenemistä, ja lapsen oma kiinnostus ratkaisee paljon. Minun suositukseni on siis myönteinen, jos kotona tykätään keksiä hahmoille elämää ja leikkiä ilman kiirettä. Jos haussa on tavoitteellinen peli, jossa seuraava tehtävä odottaa aina valmiina, valitsisin toisenlaisen vaihtoehdon.